Opetuksen suunnittelutehtävä tuntui haastavalta ja laajalta, mutta toteutustapa oli mielenkiintoinen. Blogin luominen ja sen käyttö toivat omat vaikeutensa alkuun, mutta ennakkoluulottomasti kävimme sen kimppuun – sehän osoittautui ihan loogiseksi ohjelmaksi. Yhteistyömme ryhmän kanssa sujui ongelmitta ja ajatuksemme sen sisällöstä kohtasivat hyvinkin nopeasti. Keksimme aiheen melkein kuin yhdestä suusta, taito- ja taideaineet ovat meille kaikille olennaisia. Aluksi varmaa oli vain, että suunnittelemme leirikoulun ja päätimme valita leirikoulun erityiseksi teemaksi musiikin. Opintojakson kokonaisuudet rakentuivat hiljalleen niitä yhdessä suunnitellen ja miettien. Koimme hyväksi tavaksi kirjoittaa tekstimme blogiin luonnoksena, myöhemmin muokata sitä ja vasta sitten julkaista valmis teksti. Ryhmässämme vallitsi innostunut ilmapiiri ja jokaisella oli halua toimia yhdessä.
Musiikkipainotteisen leirikoulun suunnittelu oli mukavaa ja monipuolista. Saimme vapaasti kehitellä erilaisia ideoita ja sisällyttää niitä opintokokonaisuuteemme. Työskentely oli vaihtelevaa; välillä keskityimme vain käytännöntilanteiden suunnitteluun ja hetken päästä syvennyimme tieteellisten tekstien maailmaan. Oikeastaan koko työskentelymme oli tasapainoilua näiden kahden eri osa-alueen välillä. Opetussuunnitelma ja erityisesti alakoulun musiikinopetussuunnitelma oli työmme pohja, oppimisen tavoitteet nousivat sen pohjalta ja sitä kautta myös opetuksen sisällöt. Sisällöiksi halusimme valita sellaisia teemoja, jotka eivät aina nouse esille musiikin opetuksessa. Musiikin opetus koulussa on vain raapaisu kaikesta siitä mitä musiikki on, mitä se tarkoittaa ihmisille ja mitä se saa heidät tuntemaan.
Ideaalisinta olisi ollut, että olisimme voineet tehdä työtä aina ryhmänä, mutta jouduimme osin ajan puutteenkin vuoksi pilkkomaan ja jakamaan töitä. Tällainen tapa toimia ei mielestämme tukenut yhteisöllistä oppimista, pikemminkin yhteistoiminnallisen oppimiseen johtavaa. Toki yhteisöllisen oppimisen tunnusmerkit voivat täyttyä myös virtuaalisessa oppimisympäristössä, mutta koimme, että meidän tapamme toimia tämän suunnitelman osalta oli rakentavampaa ja hedelmällisempää. Joskus kirjoitimme tekstejä blogiin kahdella koneella yhtä aikaa, koska ideoita tuli valtavasti ja halusimme tallentaa ne nopeasti. Teoriaosuuksia kirjoitimme kukin itsenäisesti, mutta muokkasimme tekstit yhdessä oppien samalla toistemme aihealueista.
Nyt kun katselemme valmista leirikouluamme ja blogiamme, olemme tyytyväisiä työmme lopputulokseen. Kokonaisuudesta tuli monipuolinen ja varmasti tehokas syventävä kokonaisuus tavallisten musiikintuntien lisäksi. Leirikoulu on toteuttamiskelpoinen, vaikka sen järjestäminen vaatii toki resursseja. Olemme mielestämme suunnitelleet vaihtelevia opetustilanteita ja hankkineet niiden tueksi myös paljon teoriaa. Ei voi kuin toivoa, että joskus pääsisi toteuttamaan tämän tyyppistä opintokokonaisuutta.
Arviointi Monikulttuurisuus- blogiin
Blogin ulkoasu on huolellisesti suunniteltu ja selkeä. Eri aihekokonaisuudet löytyvät helposti ylävalikosta. Kaikki tarpeeton informaatio on karsittu pois ja blogi on pidetty yksinkertaisena. Ulkoasuun kuuluvan fontin koko on verrattain pieni, ja tämä vaikeuttaa hieman lukemista.
Blogin tarkoitus, aihe, tavoitteet ja projektin toteutus on esitelty etusivulla tiivistetysti. Esittelysivun teksti on mielestämme hyvä, koska se herättää lukijan mielenkiinnon ja antaa tarvittavan informaation projektista. Aihe on kiinnostava, meitä kaikkia koskettava ja koulumaailmassa arkipäivää.
Opetussuunnitelman perusteisiin liittyvä perusopetuksen arvopohja antaa selkeän rungon projektille, ja on hyvä, että kyseinen teksti on esitelty heti blogin alussa. Aihe on hyvä ja tärkeä, mutta vaikeutta tuottaa sen monitahoisuus. Pitää olla tarkkana, mitä kokonaisuuksia valitaan opintojakson aiheeksi ja miten niitä käsitellään. Valitaanko esimerkiksi Suomen vähemmistökansallisuudet, maahanmuuttajat vai uskonnolliset vähemmistöt. Kiinnitättehän tytöt huomiota oikeanlaiseen viittaustekniikkaan opetussuunnitelma-sivun osalta .
Monikulttuurisuuskasvatuksen erilaiset lähestymistavat on esitelty hyvin, ja tietoa on etsitty eri lähteistä. Teoreettista tietoa on runsaasti ja sen avulla selviävät ryhmän työskentelyn tavoitteet.
Dialoginen pedagogiikka sopii hyvin aiheen opettamiseen, koska oman ajattelun herääminen on monikulttuurisuuden ymmärtämisen kannalta tärkeää. Menetelmä vaatii kuitenkin todella paljon opettajalta ja hänellä täytyy olla paljon valmiuksia erilaisissa tilanteissa olevien oppilaiden kohtaamiseen. On otettava huomioon oppilaiden taustat ja ennakkokäsitykset, jotta heidän olisi mahdollista vastaanottaa uutta tietoa.
On hyvä, että projektiin on sisällytetty myös yhteisöllisen oppimisen malli, koska ryhmän jäsenten tiedot voivat olla hyvin eri tasoilla. Tulevaisuudessa tämä oppimisen malli on varmasti merkittävä osa opetusta.
Tsemppiä työskentelyyn!!